Nopeasti muuttuva työelämä haastaa asiantuntijoiden jaksamista. Tarvitsemme toimistoille ja kotitoimistoille uudenlaista ajattelua, työelämätaitoja ja jopa sääntöjä. Johdon valmentaja, Aavan Virta-yksikön johtaja Petteri Kilpinen ohjeistaa valitsemaan työpäivän tärkeimmät tehtävät ja keskittämään energiansa näihin. Näin toimien energiaa riittää kollegoiden innostamiseen sekä harrastuksille työpäivän jälkeen.
Asiantuntijatyön kuormittavuutta lisää tiedon määrän huikea kasvu. Seurannassa voi olla useita viestintäkanavia virallisen työajan ulkopuolellakin. Lisäksi uteliaisuus ohjaa sosiaalisen median lukuisiin kanaviin. Ajattelun sekä palautumisen kannalta jatkuva tiedolle ja viestivirralle altistuminen ovat haitallisia. Valppaus ilman taukoja ja työroolin katkeamaton ylläpito väsyttävät. Mikäli itseään ei johda, voi syntyä riittämättömyyden tunne.
– Tarvitaan varianssia kuormittavuuden ja palautumisen välille. Siinä auttavat itselle luodut säännöt. Työajan jälkeen kännykän voi tietoisesti siirtää käden ulottumattomiin. Näin voi keskittyä palautumiselle ja työstä irrottavalle tekemiselle, Petteri Kilpinen ohjeistaa.
Teknologian esiinmarssi voidaan kokea uhkaavana oman työtehtävän tai työnantajan menestymisen kannalta. Työelämän valmentaja näkee asian toisin. – Teknologia poistaa meiltä tylsiä rutiinitöitä vapauttaen aikaa luovalle ajattelulle. Ihmisellä on etunaan iso kirjo tunnetaitoja. Näen työelämän tulevaisuuden valoisana. Meillä on paljon mahdollisuuksia uudistaa työelämää entistä inhimillisemmäksi.
Mikrotauot auttavat palautumaan – säkkituolia on lupa käyttää
Mikäli emme päästä kognitiivista ajatteluamme lepäämään, kerrytämme pahimmillaan uupumisen eri asteita. Ylikuormittunut ihminen menettää uudistumiskykynsä. Tuoreita ideoita ei synny väsyneessä päässä, vaan voimat menevät selviytymiseen. Työkyvyn kannalta tällöin ollaan harmaalla alueella, siksi asioihin kannattaa puuttua ajoissa ja ennakoivasti.
Toimimme edelleen teollisuustuotannosta periytyvän aikasidonnaisuuden mukaisesti. Sitkeä uskomus on, että menestys saavutetaan tekemällä enemmän. Tulosten kannalta parasta jälkeä saadaan keskittymällä ja priorisoimalla tehtävät oman vireystason mukaan.
– Kukaan ei jaksa olla energinen koko työpäivän ajan. Siksi tärkeimmät tehtävät kannattaa keskittää hetkiin, jolloin energiataso on korkealla ja jolloin on tärkeää loistaa. Valitse joka päivä 2– 3 tärkeintä tehtävää ja suorita ne laadukkaasti. Näin pääset parempiin tuloksiin.
Tauot ovat aivojen energiatankkausta
Palautumiselle on suora yhteys tuloksellisuuteen. Siksi tauottaminen kannattaa nostaa osaksi yrityskulttuuria – sallituksi tavaksi. Ensin on purettava ajatus siitä, että on laiska ja huono työntekijä ottaessaan omaa aikaa. Haitallinen uskomus on sekin, että tauko on ajanhukkaa kiireiden keskellä.
Anatomian mukaisesti aivot tarvitsevat lepoa noin kahden tunnin välein toimiakseen optimaalisesti. Avokonttoreiden hälystä voi vetäytyä palautumiselle varattuun tilaan, säkkituoleille tai kahvinurkkauksen rauhaan. Myös fyysisen toiminnan muuttaminen antaa aivoille viestin, että on lupa rauhoittua.
– Ylivirittyminen tulee purkaa niin, että saa sympaattisen hermostonsa parasympaattiseen tilaan. Parhaiten tähän pääsee fyysisillä keinoilla, kuten istumalla, hengittämällä ja kävelemällä. Tarvitsemme mikrotaukoja energian välitankkaukseen, Kilpinen jatkaa.
Kunnioita yhteistä työaikaa ilman turhiksi koettuja palavereita
Jaksamiseen vaikuttavat pitkät palaveriputket etäyhteyksien kautta. Myös vuorovaikutukselle varatuissa tilanteissa laatu menee määrän edelle. Palaverin sisällön valmistelu, ajoitus, aiheen kannalta oikeat osallistujat ja kesto ovat merkityksellisiä. Kun aihe kiinnostaa, kukaan ei karkaa tekemään muuta samanaikaisesti. Osallistujana voit valmistautua palaveriin miettien mitä tuot tapaamiseen – tietoa, näkemyksiä vai innostusta.
– Pitääkö jokaisen palaverin kestää tasan tunnin? Ovatko kaikki käsiteltävät asiat yhtä paljon aikaa vaativia, vai voisimmeko vapauttaa kollegoidemme aikaa pitämällä vartin tai puolen tunnin mittaisia laadukkaita kohtaamisia, Kilpinen haastaa.
Energiaa kohtaamisiin ja kohtaamisista
Koska näköpiirissä on hybridityön jatkuminen, vuorovaikutusta on tietoisesti vahvistettava. Kovien asioiden lisäksi teams-palaverissa voi kysyä kuulumisia ja antaa kannustavaa palautetta. Hyödyntää parviälyä ja yhdessä tekemistä. Yhteistä hyvänolontunnetta luodaan keskusteluilla, innostumisen välittymisellä sekä naurulla. Kun työkulttuuriin sisältyvät myös palautuminen, laadukkaat palaverit sekä työvireestä huolehtiminen, tuloksia syntyy siinä rinnalla.
– Positiivisuus tarttuu kuin virus. Kun innostuminen välittyy, se lisää yhteenkuuluvuutta. Siksi jaksamisesta ja hyvästä fiiliksestä kannattaa huolehtia.
Asiantuntija: Petteri Kilpinen, Aavan Virta-yksikön johtaja ja päävalmentaja.
