L Arkkitehtien asiantuntemus näkyy Life Science Centerin uudisosan arkkitehtuurissa. Suunnittelua ohjasivat niin Keila- ja Otaniemen ympäristöt kuin uudisosan liittäminen LCS:n alkuperäisiin rakennuksiin. Valmis Life Science Center on portti Keilaniemeen ja elämyksellinen toimistotalojen kokonaisuus.
L Arkkitehdeillä on yli 30 vuoden kokemus asuin-, liike- ja toimistalojen suunnittelusta etenkin pääkaupunkiseudulla ja yli tuhat toteutunutta kohdetta. Arkkitehtien omistama toimisto on viime vuosina laajentanut palveluitaan korjausrakentamiseen sekä kaupunkisuunnittelu- ja kaavoitushankkeisiin.
Toimiston suunnittelukohteet sijoittuvat usein haasteellisiin ympäristöihin, kuten urbaani keskusta tai raideliikenteen varrelle. Kertyneelle mittavalle ammattitaidolle oli käyttöä, kun suunnittelupöydillä oli LSC:n laajennusosa keskelle rakentuvaa Espoon Keilaniemeä.
Uudisosan arkkitehtisuunnittelun tiimissä olivat L Arkkitehtien toimitusjohtaja Robert Trapp, ark-rakennussuunnittelijana toiminut arkkitehti Pekka Pekkala ja ohjauksesta vastannut arkkitehti Teemu Immonen. Uudisosan sisustussuunnittelusta vastasi sisustusarkkitehti SIO Tiina Lipponen, jonka palveluja hyödynsivät myös muutamat uusista vuokralaisista.
Life Science Centerin uudisosa toimii porttina Keilaniemeen
Laajennusosan arkkitehtuuriin L Arkkitehdit saivat inspiraatiota lähiympäristöstä. Otaniemen perinteikäs kampusalue tunnetaan punatiilisistä julkisivuista, ja siksi uudisosan julkisivumateriaaliksi valittiin corten-teräs. Se saa värinsä rautaoksidista, samoin kuin punasavitiili. Materiaalina corten on huoltovapaa, ja kestävyydeltään ”ikuinen”.
Julkisivun muotokieli ottaa vaikutteita 1960-luvun betonibrutalismista, joka rakennustyylinä on noussut uudelleen. Tyyli on veistoksellista ja graafista, mikä näkyy esimerkiksi ikkunoiden syvissä pokauksissa ja sisäänvedetyissä sisäänkäynneissä.
Rakennuksen kaareva muoto johdattaa alueelle ja soveltuu LSC-korttelin päätteeksi. Pyöreä muoto sopeutuu viereiseen kiertoliittymään ja rakennuksen sivustalla kulkevaan Raide-Jokerin kaarevaan raidealueeseen.
”Halusimme suunnitella omaäänisen rakennuksen, joka luo portin niin Keilaniemen kuin Otaniemen alueille. Uudisrakennus antaa kohokohdan myös Life Science Centerin alkuperäisille osille. Siksi emme jatkaneet niiden arkkitehtuuria, vaan toimme uudisosaan Otaniemen sävymaailmaa modernilla otteella ja rakennuksen ympäristöön sopivan pyöreän muodon”, kertoo Teemu Immonen, L Arkkitehdit.
Teknologiakeskuksen toiminnan luonne näkyy arkkitehtuurissa
Life Science Centerin toiminta biotiedekeskuksena näkyy rakennuksen julkisivuratkaisuissa. Tarkoituksellisesti uudisosan ikkunarivit ovat hiukan eri tasoissa – dynaamisesti ja orgaanisesti. Sisätiloissa lattiasta kattoon avautuvat ikkunat varmistavat parhaat näkymät merelle. Talotekniikka on sisätiloissa piilotettu, jotta näkymät ovat esteettömät.
”Koska rakennuksessa tehdään korkean tason terveysteknologian tutkimusta, dynaaminen ikkunointi tuo havaintoja solukosta ja luonnonrakennelmista. Isoilla ikkunoilla varmistettiin parhaat näkymät sisätiloista merelle, ilman että ratkaisuna olisi energiatehoton lasitalo.”
Tavoitteena huippuhotellinomainen toimistotalo
Suunnittelua ohjasivat tavoitteet korkeasta laadusta, jopa elämyksellisyydestä. Sisätilojen materiaaleihin valittiin vain luonnollisia sävyjä. Lattialaatta luonnonkivimäisenä muistuttaa kalliota ja sisälläkin on korostusvärinä corten-terästä. Sisääntuloaulan musta laatikko tuo ison kontrastin valkoisille pinnoille.
Teknisesti laajennusosasta suunniteltiin energiatehokas ja sisäilmastoltaan miellyttävä kaikkina vuodenaikoina. Isoissa ikkunoissa on kerroksittain selektiivisesti valittu pinnoite, joka pitää kuumuuden ulkopuolella ja lämmön sisällä.
”Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta uudisosan ikkunanäkymistä. Esimerkiksi vuokralaisyritys Hologicissa työskentelevät totesivat, että juuri näin korkeatasoiset toimistotilat he ovat itselleen halunneet.”
Bioteknologian luonteen mukaisesti sisätilojen suunnitellussa on panostettu pintojen hygieenisyyteen. Toimistotalon yleisissä tiloissa on kosketusvapaita ovia, ja ovien kahvoissa antibakteerinen pinnoite. Porraskaiteissa on kuparikäsijohteet, hisseissä ilmaan puhdistavat filtterit ja wc-tiloissa kosketusvapaat toiminnot.
Sujuva saapuminen kaikista ilmansuunnista
Valmiiseen uudisosaan on sujuva kulku kahden eri ilmansuuntaan avautuvan sisäänkäynnin kautta: Life Science Centerin pysäköintikannelta ja Raide-Jokeri pääteaseman vierestä. Uudisosan aulasta tulijat nousevat tilavaa portaikkoa pitkin kakkoskerroksen vastaanottoon, jonka yhteydessä on viihtyisä oleskelutila kahvioineen.
Kaikissa kerroksissa maksimaalisen muuntojoustavat tilat voidaan jakaa vuokralaisyritysten tarpeiden mukaan.
LSC:n alkuperäinen A2-toimistotalo on yhdistetty kerrostasoissa uuteen A1-taloon, mikä mahdollistaa kulun sisäkautta. Myös aulakerros on läpikäveltävä. Sisäkautta kulku mahdollistaa sen, että uudisosan lounasravintola ja kahvila ovat kaikkien LSC:n vuokralaisten käytettävissä.
”Arkkitehtisuunnittelussa haimme pääkonttoritasoisia ratkaisuja. Sijoitimme uudisosan pohjapiirroksessa hissikuilun keskelle rakennusta ja sen ympärille neuvottelutilat kerroksittain. Näin työpisteet sijoittavat ulkokehälle ikkunanäkymien äärelle. Tämä ratkaisu avaa näkymät ja tuo valoa.”
Sijainti Raide-Jokerin pääteaseman vieressä tuo uudisosalle nostetta
Laajennusosan sijoittuminen Espoon Keilaniemen metroaseman läheisyyteen ja Raide-Jokerin pääteasemalle tuo arkkitehti Teemu Immosen mukaan näkyvyyttä uudisrakennukselle. Rakennuttaja Niam asetti laatutavoitteet korkealle, mikä oli arkkitehdeille innostava lähtökohta. Yhteistyössä rakennuttajan, suunnittelutiimin ja rakentaja Peabin kanssa arkkitehtoniset tavoitteet toteutuivat.
”Tämä hanke syntyi onnellisten tähtien alla. Saimme arkkitehtonisesti eheän kokonaisuuden, jossa julkisivun arkkitehtuuri jatkuu loogisesti sisätiloissa ja laatutaso kaikkineen pidettiin korkealla.”
Mittava hanke kiinnosti heti sen käynnistyttyä, ja arkkitehtitoimisto sai kyselyjä uudisosan ratkaisuista mahdollisilta vuokralaisilta. Juuri vuokralaisille – tilojen lopullisille käyttäjille – arkkitehdit haluavat tehdä työnsä.
”Mahtava tiimi, jossa oli mukana myös tilojen käyttäjiä, varmisti tavoitteiden saavuttamisen. Toivon, että tilojen elämyksellisyys välittyy kaikille käyttäjille heidän kulkiessaan uudisosassa ja käyttäessään eri tiloja.”
